 |
| Pässinmäen Joulujuhlapaikka |
-Joulua vietettiin Pässinmäellä, kuten viime vuonnakin. Osallistujat talkoilivat jouluherkut etukäteen kotonaan ja yhdessä nautittiin ne sitten 11 hengen kokoonpanolla...ja kaikilla oli niin mukavaa...ja vatsat tuli herkuista täyteen itse kullakin. |
| Mallan kolmannet joulujuhlat |
 |
| Illan kunniavieras |
 |
| Pässinmäen tontut |
-Joulupukin kanssa höpöteltiin tavanmukaiset asiat ja lauleltiin joululaulut.
 |
| Lahjakas ja laulava pukki |
 |
| Vaati hiukan rohkeutta |
 |
| Joulun jännitystä...mitähän tästä oikein tulee? |
-Pukki jakoi juhlijoille arpomalla kohdennetut ja salaisilta hankkijoilta paketoidut lahjat (hinta raja 20 €/hlö) sekä illan kilteimmälle Mallalle ilman rajoitusta olevan määrän lahjoja.
 |
| Kirjaslammen... |
 |
| valometsäkuvia... |
 |
| joulukuun pakkasilla. |
-Omikron jyllää ärhäkkäänä ja rajoituksiin on taas palattu...tammikuussa ohjelmassa oleva Lumikuningatar näytös Nokia Areenalla on siirretty vuodella....kokoontumisrajoitteet jatkuvat tammikuun 9. päivään asti ...entä sen jälkeen? ... hiukan alkaa jo kyllästyttää ja tuntua toivottomalta...mutta kestää pitää!
-Vanhaa vuotta, on enää muutama päivä ja yö jäljellä ja Juhannukseen noin 4400 h...Hyvää ja vähemmän koronaista vuotta kaikille blogin seuraajille.
ISOWAARI
Hyvää kotoista ja iloista oloa loppiaisen jälkeiseen arkipäivän iltaan. Ja siitä eteenpäin kaikkina kuluvan vuoden päivinä. Sitä toivon. Vuoden 2023 toivotukset toivottelen esimerkiksi tasan vuoden kuluttua, tällä kellonlyömällä. Saan siten samalla pieniä merkintöjä tulevaan kalenteriini ja elämä tuntuu edes hetken entiseltä, siis jäsenneltynä kuukausittain, päivittäin, tunneittain ja mieluusti vielä sekunnitkin huomioiden.
VastaaPoistaNo mutta...nyt asiaan. Teillä on vietetty oikein mukavan ja kotoisen näköistä joulua ja ihan joulupukin kanssa. Tässä kohtaa tulikin mieleeni ja haluaisinkin tietää.....oliko Paavowaari kotosalla sillä hetkellä. Siis ettei ollut poikennut hetkeksi pois kotoa...ihan sillä vaan, että huomasivatko muut juhlijat ottaa vastaan Paavowaarin paketit. Meillä ei pukkia näkynyt ollenkaan ja sitä aidosti ihmettelen, olen nimittäin ollut erittäin kiltti koko vuoden. En ole pahaa sanaa sanonut ja tekonikin kestävät tarkemmankin tarkastelun. Että siis; mikäli pukkia ei ensi joulunakaan näy, siitä on Korvatunturille lähetettävä vakava huomautus. Annan siis pukille vielä mahdollisuuden.
Muilta osin joulunaika sujui mukavasti, kuitenkin koronarajoituksin. Joululaulut lauloimme kaksiäänisesti ja jouluruoat teimme nelikätisesti ja nyt kun uudenvuoden railakkaat riemulaulut on laulettu ja loppiaisen päätöskekkerit vietetty niin olemme vapaita ottamaan kaiken ilon irti talvesta. Tästä lähes ennennäkemättömän kauniista ja lumisesta talvesta. Kuinka ihanan virkistävää onkaan kävellä puhtaassa lumessa. Siis korostan sanaa puhdas....ei tule pöpöjä kengänpohjissa kotiin. Ahh...kyllä nauttii. Minun neuroottispainoitteinen puhtausvimmani saa hetken helpotuksen. Mutta siis; onhan tämä kaunista ja raikasta ja kun vielä joku kolaa pihat ja tiet niin onneni on täydellinen.
Kovasti olen iloinnut aivan waltavan hyvistä kirjoista. Ei siitä päivä parane kun odottamassa on hyvä kirja ja aikaa sen lukemiseen on. Tulee mieleen sellainenkin aika kun piti mennä töihin Tervasaareen klo 8.30 (herraskainen työaika siihen aikaan Yhtyneillä), Reino opiskeli Tampereella ja minun piti viedä kaksi lapsukaistamme hoitoon viimeistään kello 8.00 lykättävä auraamaton Kenraalinmäki ylös ja sen jälkeen käveltävä reippauskävelyä työpaikalle, ja kaikki tämä sen jälkeen kun olin lopettanut kirjan lukemisen aamuyöllä kello 04.30. "Oi niitä aikoja, oi niitä aikoooja". Onnellisia aikoja olivat ja nyt juuri tällä hetkellä tämä toinen rattaissa istuja, jota niin pontevasti työnsin, jää eläkkeelle. Nyt pitää taas sanoa kuin Kirsi Kunnas, jolta kysyttiin miltä tuntuu kun oma poika täyttää kuusikymmentä vuotta. Hän nimittäin vastasi, että koomiselta tuntuu. Jotain sen tapaista minäkin olen tuntevinani. Kaikki hyvin siis.
Ihmeellisessä odottamisen tunnelmassa tässä joka tapauksessa elellään.....ikään kuin vapaan elämän toivossa. Joka uutislähetyskin pitää kuunnella ja katsella ikään kuin sieltä nyt yhtäkkiä joku Krista tai Sanna tai THL ilmoittaisi varmalla äänellä kaiken olevan ohi. Ei muuta kuin nopeasti normaaliin vaan siitä...niin mummut, vaarit kuin kaikki muutkin. Lopettakaa kituminen, alkakaa elää. Oitis panisin elämän ranttaliksi; TILAISIN TEATTERILIPUT. Siitä tulikin mieleeni, että suoratoistot ovat olleet paljon vartijoina viime aikoina. Runsaasti loistavaa katseltavaa on Reino sieltä meille löytänyt. Siis: tarkemmin taas ajateltuani; ei valittamista.
Ja nyt täten aloitan loppukaneetin, toivotusosuuden. Yritän taas saada tämän lopun "kohoamaan aikaisemmin kirjoitun yläpuolelle, kuohumaan kuin Tammerkoski", näin toivoi äidinkielen opettajani Ilpo Kaukovalta Tampereen kauppaoppilaitoksessa ja kaikki nämä reilut 60 vuotta olen sen kuohun yrittänyt löytää. Mutta virraksi se aina jää, ettei peräti ojaksi.
No nyt kuitenkin taas toivotan teille mukavaa talvista arkea ja pikapuoliin varmaan jo talvikalastustakin. Siis ahvenia jään päälle.
sirli
Kiitos taas kerran pitkästä ja syvällisesti muistelevasta kommentistasi. Joulupukkiasiasta sen verran selvennystä, että tällä kertaa pukki olikin kaksi sukupolvea nuorempaa tasoa ja itse toimin valokuvaajana tapahtumasta.
VastaaPoistaPilkkikausi tuli myös jo aloitettua...lunta jäällä 25 cm ja jäätä lumen alla 30 cm...aurinko paistoi ja tuulta ei ollut...saalista tuli sen verran, että omia ei tarvinnut pataan laittaa..
Hyvää kevään kestämistä teille molemmille ja pidetään koronat loitolla.