Kiitos ystävällisestä kutsusta Paavo. Olet jo pitkällä sivujen teossa. Sain minäkin yhden kuvan siirrettyä blogini "kuvia"-sivulle. Sivujen sisältö täydentyy pikkuhiljaa.. Tänään oli muutenkin hyvä oppitunti.
Kiitos kutsusta Paavo. Kirjoitin sulle äsken kohtalaisen pitkän kommentin, mutta kun yritin julkaista sen, niin bloggeri luuli kai minua robotiksi ja jonnekin se katosi. Nyt yritän uudelleen. Muistaakseni joskus olen törmännyt sellaiseen testisanaan, jonka olen voinut itse vaihtaa uudeksi. Blogihommassa ole jo pitkällä. Oli muuten hyvä oppitunti tänään.
Kiitos kutsusta Paavo! Näin sitä voidaan opetella bloginteon hienouksia. sinä nyt kyllä olet jo meitä muita pidemmällä. Kuvan lisääminen takkuili minullakin, oikealle ja vasemmalle se meni mutta ei ylös/alas
Hei Sianposki oli mielenkiintoinen tuttavuus. Luulimme fileeksi ja ihmettelimme kypsyyttä. Sirkka-Liisa tulee kommentoimaan lisää sun blogistasi. Reino
Lotilanjärven jäätymisveikkauksessa on jotain kummallista. Kun painoin votea, niin heti tuli tulokset. Muutin mieltäni ja tein uuden veikkauksen, sama tilanne kuin edellä. Reino
Apiankadun ajatushautomon joulutervehdystiimi haluaa toivottaa teille, PaavoWaari ja Tarja rauhallisia joulupäiviä ja hyvää joulumieltä. Ja tietenkin reipasta ja urheilullista uutta vuotta. Tiimi aikoo myöskin panostaa junioriurheiluun tulevina vuosina, ensimmäinen lapsenlapsenlapsi nimittäin syntyy parin viikon päästä.
Apiankadun kotilääkäri antaa nyt hyvän ja kokemusperäisen neuvon matkakuumetta poteville. Ja aivan ilmaiseksi. Asetu sängylle pitkällesi ja paina tyhjä lompakko otsallesi, makailet parisen tuntia ja huomaat että helpottaa. Olemme saaneet ohjeen tyttäreltämme, joka asuu Inarissa ja saa kohtauksia usein.
Ihana talvi meitä nyt kuitenkin ympäröi. Nauttikaamme.
On taas todeksi näytetty, että valokuvien katseleminen voimaannuttaa. Viittaan siis Säterin kuviin. On todella mukava niitä katsella ja antaa muistojen tulla. Reinollakin on kelpo kokoelma kuvia nuoresta ja nätistä insinööristä, joka tyytyväisenä seisoo jykevien sähkölaitteitten ääressä. Ja seinällä olevista mittareista voi lukea, että sähköntuotanto on optimitilanteessa, ei osteta eikä myydä. Sinä taidat seisoskella peräti selluloosan sulkusyöttimen päällä. Näin olen muistavinani eräältä tehdaskierrokseltani. Mutta parasta oli se, että myöskin minun kuvani oli siellä joukossa. Olin pankin puolesta laittamassa vauhtia Kemiran osakeantiin. Posket punaisina ja tärkeätä ilmettä haeskellen. Meitä Reinon kanssa kiinnostaa mikä on se tilaisuus, jossa sinä ja kumppanit olette niin hienoissa ja yhtenäisissä takeissa. Ja missä semmoinen tilaisuus on ollut. Kirjasniemessäkö? Että semmoisia. Ja sitten siviilielämään. Olemme nyt Elias Viljamin isomummu ja isovaari. Odottelemme siis junioriurheiluikää sekä itsellemme että Eliakselle. Ja vastapainoksi teidän lämpöä hehkuville etelänkuvillenne kerron, että olemme maanantaina lähdössä Inariin, jossa tyttäremme Ullan poika, Harri Aslak, pääsee ripille ja me pääsemme juhlimaan.
Viikko aikaa hiihdellä, joten hiihtoterveisin Sirkka-Liisa
Ryhmäkuva yhtenäisissä vaatteissa on otettu Aavarannan Johtamistaidon Opistolla valmistajujaistilaisuudesta. Viininpunaisissa esiintyjät ovat saaneet Diplominsa johtamistaidon tutkinnosta ja vihreätakkiset yritysjohtamistaidon diplomit.
Apiankadun ajatushautomon taivaallisten asioitten tarkkailija on kovasti ihaillut seuratessaan lähietäisyydeltä kuinka kätevä on Dropbox pilvipalveluineen päivineen. Sukututkimuksen kannalta taivaan lahja suorastaan. Kaukana virastojen holveissa saavat ikiaikaiset kirjonkirjat rauhassa hapertua ja sulkakynät kuivettua, me klikkaamme dropboxiin. Kehitys kehittyy PaavoWaari, pysykäämme mukana.
Hohtavan valkoiset kevätaurinkoterveiset sekä sinulle että Tarjalle
Apiankadun ajatushautomossa ollaan taas hereillä ja valmiina kommentoimaan PaavoWaarin blogia. Aivan aluksi käsittelen ne meitä suuresti ihmetyttäneet 65-vuotisjuhlat. Että siis teilläkin vanhennutaan, vaikkakin aika vähäisesti esimerkiksi meihin verrattuna. Yhteistä meillä kuitenkin on se, että olemme vaakaihmisiä ja siksipä toistankin ne eri lähteistä usein lukemani ehdottomat totuudet vaakaihmisen luonteenpiirteistä ja ominaisuuksista.
Vaaka on sovittelija, rauhan, tasapainoisuuden ja kauneuden etsijä, idealisti ja sopeutumisen mestari.
Täten siis esitämme rauhanomaiset ja valoisat onnentoivotukset ja toivomme, että sopeudutte niiden myöhästymiseen.
Ihanaa, että teilläkin on nyt oma piilokivi, Paavon kivi. Meillä purjehtijoilla oli myöskin tapana vallata omia kiviä. Oli Immun kiveä, oli Heikin kiveä jne, mutta Reinon kiveä ei saatu aikaiseksi, Sirkka-Liisan kivestä puhumattakaan.
Ja sitten blogin tekniseen puoleen; minkä otsikon alla meidän olisi paras näitä kommentteja lähetellä niin, ettei oltaisi nimettömiä?
Raikkaat syysterveiset teille Tarja ja Paavo meiltä Sirkka-Liisalta ja Reinolta
Kiitos kovasti kommentista vieraskirjaan ja hyvää syksyn jatkoa kummallekin. Kysymykseen anonyymikirjoittajasta voisin vaikuttaa kutsumalla teidät kirjoittajiksi blogiin, mutta tarvitsen siihen jommam kumman sähköpostiosoitteen.'
Hei PaavoWaari Hukkasin tilaisuuteni liittyä blogikommentaattoriksi. Ihmettelin ja viivyttelin niin kauan, että kutsusi ehtiä vanhentua. Ehdin jo ilahtua uudesta tittelistäni ja siksi pyydänkin nyt uutta kutsua ja kokeilen uudestaan. Melkein bloggaajan terveisin Sirkka-Liisa
Sisäinen luonnonsuojelijani kauhistui Cran Canarian jätetulvia. Pienistä puroista kasvavat valtavat virrat jne....pilaten maailman meret. Halki väärissä paikoissa tyhjennettyjen septitankkien sisältöjen, läpi roska- ja jätelauttojen, kokassaan muovirojua kohistellen kiiti meidänkin kaunis valkoinen purjealuksemme Kreikan ja Turkin aluevesillä. Kyllä me niin mielemme pahoitimme. Kuinka käynee kauniille, turkoosinsiniselle Välimerellemme. Oli matka kuinka hieno tahansa on paras hetki se kun pääsee takaisin kotiin. Turvalliseen kotiin. Ei pelkoa taudeista, taskuvarkaista, lento-onnettomuuksista jne. Voi helpottuneena hetken hengähtää, rauhoittua. Ja olla tyytyväinen itseensä, taas on tullut nähtyä pikkupala muuta maailmaa. Reissuterveisin Sirli
Kaunis, sinivalkoinen itsenäisyyspäivän kynttilävalokuvasi valaisi kaikki ne pimeät, synkät ja kuraiset asfalttitiet, joita pitkin jouduitte kotimatkallanne ajelemaan. Ainakin näin jälkikäteen ajateltuna. Itsenäisyyspäivä on hieno päivä. Juhlatunnelma on helppo saavuttaa. Tarvitaan vain yksi ainoa sinivalkoinen kynttilä valaisemaan pimeätä iltaa niin juhla alkaa. Meillähän on sieluissamme kaiken aikaa syvä, isänmaallinen tunne ikään kuin valmiina käyttöön otettavaksi. Lisäksi itsenäisyyspäivän traditiomme ovat kovin yksinkertaiset ja koruttomat ja siten kaikkien tavoitettavissa. Täällä kotikylässämmekin; kansalaismarssi, kynttiloitten sytyttäminen sodassa kaatuneitten haudoille (isänikin on siellä). Kotona Edvin Laineen Tuntematon sotilas, Sotilasparaati ja linnan juhlat. Ja kynttilöitten loistaessa perinteisen yksinkertainen ruoka ja kunnon pullakahvit. Siis vähäisellä vaivalla arvokas juhla. Tähän tuli näköjään jo emännänkin näkökulma; Hyvää hämäränhyssyä toivoo Sirli
Projektimallinne "aloittamista vaille valmis" vaikuttaa hyvin käyttökelpoiselta. Pitääkin tehdä vertailevat laskelmat ja harkita siihen siirtymistä sen jälkeen. Luulisin, että sitä voi ainakin joiltain osin käyttää. Ja sekin on sanottava, että ajallisesti siihen siirtyminen saattaa olla helpompaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Tässä savolaisessa mallissa otetaan ikään kuin paremmin huomioon työvoiman resurssit, muuttuvat olosuhteet ja vaikkapa italialaiset lakot. Mitä enemmän mallianne mietin sitä houkuttelevammalta se tuntuu. Ehkäpä sittenkään ei ole aivan mahdotonta luopua tästä tiukan perinteisestä, hyvin tuloksellisesta hämäläisestä projektiohjeistuksesta. Koskaan siis ei pidä sanoa "ei koskaan", maailma on täynnä mahdollisuuksia, pitää olla avoimin mielin. Joulunodotusterveisin ja nimipäiväsankaria onnitellen sirli
Joulunviettopakettinne oli oikein kivasti kääritty. Joulumaisemankin saitte ja joulupukkikin löysi perille. Siitä päättelenkin, että joulupukinkaan osoiterekisteriä ei hoideta enää sulkakynillä vaan kyllä sen täytyy pilvessä olla ja täysin ajantasaisesti.
Meilläkin on optio kesäiseen viikonloppuun Iso Herityssä. Silloin siellä paistaa ilta-aurinko ja pöytä, joka teillä oli jouluinen, hehkuu niittykukkasista ja keskikesän vihanneksista. Silloin kinkun sulattelu tuntuu hyvin kaukaiselta
Se hetki, kun vuosi vaihtuu, tuntuu salaperäisen kohtalokkaalta. Lapsena suorastaan sitä hetkeä pelkäsin, tunsin turvattomuutta..... mitä tahansa saattoi tulevan vuoden aikana tapahtua. Ja varsinkin kun usein lehdistä saattoi lukea erilaisia maailmanlopun ennustuksia, jotka juuri vuoden vaihtuessa toteutuisivat. Kuinka helpottunut sitten olinkaan kun suurilta katastrofeilta vältyttiin ja elämä sai jatkua entiseen malliin.
Jo monen vuosikymmenen ajan on olen vaihtanut vuotta kuuntelemalla radiosta Eino Leinon Hymyilevän Apollon, jonka aikojen alussa luki Ture Junttu ja myöhemmin Esko Salminen. Se on hieno runo. Sen kuunteleminen antaa uskoa tulevaisuuteen. Nyt on kyllä rehellisyyden nimissä sanottava, että tänä vuonna se jäi kuuntelematta, koska siihen ei ollut tilaisuutta.
Mutta onneksi jäi tämä tilaisuus toivottaa bloggerille hyvää tätä vuotta, ja siis takautuvasti ensimmäisestä päivästä alkaen.
PaavoWaarin asiantuntemus häikäisee. Apiankadun ajatushautomo on lähes mykistynyt. Kommentaattorin vähäinen tekninen järki ei riitä kuin muutamaan sanaan. Siis että älypuhelimesta voi itse askarrella kaukosäätimen.....onko näin? Onneksi kommentaattorille, joka tähän saakka on tullut toimeen lapsenlapsensa vanhalla, paljon kokeneella älypuhelimella, on juuri eilispäivänä tilattu ihka uusi Samsung. Ja heti huomenna, kun älylaite on tullut, kommentaattori ajaa sen ikään kuin sisään ottamalla käyttöön mm juuri nämä kaukosäädinominaisuudet. Ja tietenkin kaiken muunkin tuikitarpeellisen.
Pari sanaa siitä pikkukatastrofistanne....mitä minä sanoin...uuden vuoden seudusta. Etiäisiä oli nytkin liikkeellä. Onni oli se, että se sattui armeijan käyneelle mieshenkilölle....kun osaa purkaa ja kasata aseen, on sittenkin pikkujuttu tehdä samoin kaukosäätimelle.
Veljesi rantahiekoilla makailevan otuksen kuva palautti hetkessä suhteellisuuden tajuni. Ainakin hetkeksi. Alkoi tuntua siltä, että ne seitsemän kanadanhanhea jätöksineen Apian kesäisellä uimarannalla eivät sittenkään edusta katastrofia. Ja varsinkaan kun jätöksetkin on korjattu pois jo siinä vaiheessa aamua kun minä sinne uimareissulleni suvaitsen laskeutua. Ensi kesänä yritän ajatella valoisammin. Mutta en kuitenkaan niin valoisasti, että alkaisin niitä ruokkia.
Siirryin siis vieraskirjan puolelle ja kommentoin täällä viimeistä blogikirjoistustasi, PaavoWaari. Jos Verneri Louhivuori olisi ollut mukana (ehkä olikin) viime sunnuntaina Tietotien Lukiolla Valkeakosken Korvenkävijöitten 70-vuotis juhlassa, olisi hänellä ollut aihetta tuntea sekä ylpeyttä että tyytyväisyyttä. Onnea kerta kaikkiaan. Siellä kaksi oman suvun reipasta vesaa musisoivat lämpimän ja mieltä kohottavan juhlan alkavaksi. Ja niin tyylikkäästi ja maltilla. Aivan ihana esitys ja niin juhlaan sopiva. Ja koska Ajatushautomon henkilökunnasta 50 % on kuulunut Korvenkävijöihin vuosikaudet ja toinen 50 % on ollut oheistoimija, oli koko henkilökunnan ilo suuri. Partioaate elää vahvana ja iloisena edelleen. Kaikki vanha aatevarasto tallella, entinen huumori ja leppoisa yhdessäolo lämmintä. Mukava oli myöskin tavata tämän ahkeran juhlantekijäjoukon lisäksi entisiä partiolaisia, joita käytännössä ei taida oikeastaan olla ollenkaan, partiolainenhan on aina partiolainen, mutta vanhoja kuitenkin tavattiin. Samanlaisia koko elämää kannattelevia muistoja oli jokaisella. Ja lopuksi se ihana veljespiiri. Hyvä mieli jäi. Ja vielä yksi huomio, partiolaisten määrä Koskissakin vahvassa kasvussa, 80 marssijaakin itsenäisyyspäivänä. Ja lopuksi; muusikkoveljeksille partioterveiset.
APUA........VIELÄKÖ EHTII TOIVOTTAMAAN KEPEÄTÄ VAPPUA??? No kokeillaan. Ainakin ankat uitot suurine voittoineen ja jännittävine arpomisineen ovat edessäpäin ja sikäli siis vappua on kuin onkin jäljellä. Siitä huolimatta että vappumaiset juomalaulut on jo eilen tullut lauletuiksi laitan tähän mukaan yhden sellaisen.
Tätä suuresti mieltäkohottavaa värssyä on vanha kunnon vappuporukkamme innolla vuosikaudet laulanut ja vieläpä haitarin säestyksellä, siis niin kauan kun porukka oli koossa. Pientä haikeauttakin tässä nyt leijuu ilmassa. Siitä toinnuttuani ryhdyn rupeamaan ja naputtelen teille laulun sanat......onhan se vappu ensi vuonnakin.
Moron Paavo. Sirlin kirjoitukset vieraskirjaan ovat oudosti kadonneet ja hän pitää nyt taukoa. Outoa on myös, että jokainen sana alleviivautuu punavärillä. Olette olleet ahkerina mökillä. Sirli varmaan kommentoi kunhan ongelma ratkeaa. Hyvää kesää. Reino
Harmi jos alleviivaus teksteissä on esteenä kommenteillesi...kyseessä on varmaan vieraskielisen oikoluvun automaattinenkäyttö...alleviivaukset eivät näy kommenttiteksteissä...testi tuli vieraskirjaan
Oletko koskaan joutunut huijauksen uhriksi? Oletko hukannut lompakkosi tai rahasi väärennetyille hakkereille tai lainanantajille verkossa? Pyydän teitä ottamaan yhteyttä tähän luotettavaan hakkeri- ja palautusasiantuntijaan AITOON HAKKORIIN. Olin binäärioptioina ja bitcoin-sijoittajina esiintyneiden väärennettyjen ihmisten uhri, menetin 10 000 dollaria ja 2 BTC:tä bitcoin-lompakostani näille huijareille. Kesti hetken ennen kuin tajusin, että ne olivat väärennettyjä ja tunsin itseni todella loukkaantuneeksi. Sitten ystäväni kuuli siitä ja suositteli minua GENUINE HACKERille, joka auttoi minua palauttamaan kaiken menettämäni. Lisätietoja saat lähettämällä sähköpostia osoitteeseen GENUINEHACKERS000@GMAIL.COM tai WhatsApp +1 (260) 218-3592 kautta.
Moikka! Olipas kiva törmätä sun blogiin pitkästä aikaa. En ole tiennytkään, että sitä edelleen ahkerasti olet päivitellyt. <3 Hyvää Ystävänpäivää S-kujalta <3 t. Minna
Kiitos ystävällisestä kutsusta Paavo. Olet jo pitkällä sivujen teossa. Sain minäkin yhden kuvan siirrettyä blogini "kuvia"-sivulle. Sivujen sisältö täydentyy pikkuhiljaa.. Tänään oli muutenkin hyvä oppitunti.
VastaaPoistaKiitos kutsusta Paavo. Kirjoitin sulle äsken kohtalaisen pitkän kommentin, mutta kun yritin julkaista sen, niin bloggeri luuli kai minua robotiksi ja jonnekin se katosi. Nyt yritän uudelleen. Muistaakseni joskus olen törmännyt sellaiseen testisanaan, jonka olen voinut itse vaihtaa uudeksi. Blogihommassa ole jo pitkällä. Oli muuten hyvä oppitunti tänään.
VastaaPoistaKiitos kutsusta Paavo! Näin sitä voidaan opetella bloginteon hienouksia. sinä nyt kyllä olet jo meitä muita pidemmällä. Kuvan lisääminen takkuili minullakin, oikealle ja vasemmalle se meni mutta ei ylös/alas
VastaaPoistaOhessa on mestariploggarin hieno teos
VastaaPoistaTodellakin mielenkiintoisia kuvia Terrakottanäyttelystä. Pitäisi mennä koska näyttelyhän päättyy pian.
VastaaPoistaHei
VastaaPoistaSianposki oli mielenkiintoinen tuttavuus. Luulimme fileeksi ja ihmettelimme kypsyyttä. Sirkka-Liisa tulee kommentoimaan lisää sun blogistasi.
Reino
Lotilanjärven jäätymisveikkauksessa on jotain kummallista. Kun painoin votea, niin heti tuli tulokset. Muutin mieltäni ja tein uuden veikkauksen, sama tilanne kuin edellä. Reino
VastaaPoistaNyt on kurkistettu blogia yli 750 kertaa. Toivon, että merkkailisitte ajatuksianne ja terveisenne tänne vieraskirjaan.
VastaaPoistaPaavoWaari
Apiankadun ajatushautomon joulutervehdystiimi haluaa toivottaa teille, PaavoWaari ja Tarja rauhallisia joulupäiviä ja hyvää joulumieltä. Ja tietenkin reipasta ja urheilullista uutta vuotta. Tiimi aikoo myöskin panostaa junioriurheiluun tulevina vuosina, ensimmäinen lapsenlapsenlapsi nimittäin syntyy parin viikon päästä.
VastaaPoistaSirkka-Liisa (sihteeri) ja Reino
Apiankadun kotilääkäri antaa nyt hyvän ja kokemusperäisen neuvon matkakuumetta poteville. Ja aivan ilmaiseksi. Asetu sängylle pitkällesi ja paina tyhjä lompakko otsallesi, makailet parisen tuntia ja huomaat että helpottaa. Olemme saaneet ohjeen tyttäreltämme, joka asuu Inarissa ja saa kohtauksia usein.
VastaaPoistaIhana talvi meitä nyt kuitenkin ympäröi. Nauttikaamme.
Pakkasterveisin Sirkka-Liisa ja Reino
On taas todeksi näytetty, että valokuvien katseleminen voimaannuttaa. Viittaan siis Säterin kuviin. On todella mukava niitä katsella ja antaa muistojen tulla. Reinollakin on kelpo kokoelma kuvia nuoresta ja nätistä insinööristä, joka tyytyväisenä seisoo jykevien sähkölaitteitten ääressä. Ja seinällä olevista mittareista voi lukea, että sähköntuotanto on optimitilanteessa, ei osteta eikä myydä. Sinä taidat seisoskella peräti selluloosan sulkusyöttimen päällä. Näin olen muistavinani eräältä tehdaskierrokseltani. Mutta parasta oli se, että myöskin minun kuvani oli siellä joukossa. Olin pankin puolesta laittamassa vauhtia Kemiran osakeantiin. Posket punaisina ja tärkeätä ilmettä haeskellen. Meitä Reinon kanssa kiinnostaa mikä on se tilaisuus, jossa sinä ja kumppanit olette niin hienoissa ja yhtenäisissä takeissa. Ja missä semmoinen tilaisuus on ollut. Kirjasniemessäkö? Että semmoisia.
VastaaPoistaJa sitten siviilielämään. Olemme nyt Elias Viljamin isomummu ja isovaari. Odottelemme siis junioriurheiluikää sekä itsellemme että Eliakselle. Ja vastapainoksi teidän lämpöä hehkuville etelänkuvillenne kerron, että olemme maanantaina lähdössä Inariin, jossa tyttäremme Ullan poika, Harri Aslak, pääsee ripille ja me pääsemme juhlimaan.
Viikko aikaa hiihdellä, joten hiihtoterveisin
Sirkka-Liisa
Ryhmäkuva yhtenäisissä vaatteissa on otettu Aavarannan Johtamistaidon Opistolla valmistajujaistilaisuudesta. Viininpunaisissa esiintyjät ovat saaneet Diplominsa johtamistaidon tutkinnosta ja vihreätakkiset yritysjohtamistaidon diplomit.
PoistaApiankadun ajatushautomon taivaallisten asioitten tarkkailija on kovasti ihaillut seuratessaan lähietäisyydeltä kuinka kätevä on Dropbox pilvipalveluineen päivineen. Sukututkimuksen kannalta taivaan lahja suorastaan. Kaukana virastojen holveissa saavat ikiaikaiset kirjonkirjat rauhassa hapertua ja sulkakynät kuivettua, me klikkaamme dropboxiin. Kehitys kehittyy PaavoWaari, pysykäämme mukana.
VastaaPoistaHohtavan valkoiset kevätaurinkoterveiset sekä sinulle että Tarjalle
Sirkka-Liisa
PS Reinoltakin
Apiankadun ajatushautomossa ollaan taas hereillä ja valmiina kommentoimaan PaavoWaarin blogia. Aivan aluksi käsittelen ne meitä suuresti ihmetyttäneet 65-vuotisjuhlat. Että siis teilläkin vanhennutaan, vaikkakin aika vähäisesti esimerkiksi meihin verrattuna. Yhteistä meillä kuitenkin on se, että olemme vaakaihmisiä ja siksipä toistankin ne eri lähteistä usein lukemani ehdottomat totuudet vaakaihmisen luonteenpiirteistä ja ominaisuuksista.
VastaaPoistaVaaka on sovittelija, rauhan, tasapainoisuuden ja kauneuden etsijä, idealisti ja sopeutumisen mestari.
Täten siis esitämme rauhanomaiset ja valoisat onnentoivotukset ja toivomme, että sopeudutte niiden myöhästymiseen.
Ihanaa, että teilläkin on nyt oma piilokivi, Paavon kivi. Meillä purjehtijoilla oli myöskin tapana vallata omia kiviä. Oli Immun kiveä, oli Heikin kiveä jne, mutta Reinon kiveä ei saatu aikaiseksi, Sirkka-Liisan kivestä puhumattakaan.
Ja sitten blogin tekniseen puoleen; minkä otsikon alla meidän olisi paras näitä kommentteja lähetellä niin, ettei oltaisi nimettömiä?
Raikkaat syysterveiset teille Tarja ja Paavo meiltä Sirkka-Liisalta ja Reinolta
Kiitos kovasti kommentista vieraskirjaan ja hyvää syksyn jatkoa kummallekin. Kysymykseen anonyymikirjoittajasta voisin vaikuttaa kutsumalla teidät kirjoittajiksi blogiin, mutta tarvitsen siihen jommam kumman sähköpostiosoitteen.'
VastaaPoistaSelvä, Sirkka-Liisa mielellään tulee kirjoittajaksi. Sähköpostiosoite on gmailissa sirli.isotalo
VastaaPoistaHyvää syksyä
Reino
Hei PaavoWaari
VastaaPoistaHukkasin tilaisuuteni liittyä blogikommentaattoriksi. Ihmettelin ja viivyttelin niin kauan, että kutsusi ehtiä vanhentua. Ehdin jo ilahtua uudesta tittelistäni ja siksi pyydänkin nyt uutta kutsua ja kokeilen uudestaan.
Melkein bloggaajan terveisin
Sirkka-Liisa
Hei taas....näyttää siltä, kirjautuminen kommentoijaksi onnistuu sittenkin
VastaaPoistaTerkuin Sirkka-Liisa
Sisäinen luonnonsuojelijani kauhistui Cran Canarian jätetulvia. Pienistä puroista kasvavat valtavat virrat jne....pilaten maailman meret. Halki väärissä paikoissa tyhjennettyjen septitankkien sisältöjen, läpi roska- ja jätelauttojen, kokassaan muovirojua kohistellen kiiti meidänkin kaunis valkoinen purjealuksemme Kreikan ja Turkin aluevesillä. Kyllä me niin mielemme pahoitimme. Kuinka käynee kauniille, turkoosinsiniselle Välimerellemme.
VastaaPoistaOli matka kuinka hieno tahansa on paras hetki se kun pääsee takaisin kotiin. Turvalliseen kotiin. Ei pelkoa taudeista, taskuvarkaista, lento-onnettomuuksista jne. Voi helpottuneena hetken hengähtää, rauhoittua. Ja olla tyytyväinen itseensä, taas on tullut nähtyä pikkupala muuta maailmaa.
Reissuterveisin Sirli
Kaunis, sinivalkoinen itsenäisyyspäivän kynttilävalokuvasi valaisi kaikki ne pimeät, synkät ja kuraiset asfalttitiet, joita pitkin jouduitte kotimatkallanne ajelemaan. Ainakin näin jälkikäteen ajateltuna.
VastaaPoistaItsenäisyyspäivä on hieno päivä. Juhlatunnelma on helppo saavuttaa. Tarvitaan vain yksi ainoa sinivalkoinen kynttilä valaisemaan pimeätä iltaa niin juhla alkaa. Meillähän on sieluissamme kaiken aikaa syvä, isänmaallinen tunne ikään kuin valmiina käyttöön otettavaksi. Lisäksi itsenäisyyspäivän traditiomme ovat kovin yksinkertaiset ja koruttomat ja siten kaikkien tavoitettavissa. Täällä kotikylässämmekin; kansalaismarssi, kynttiloitten sytyttäminen sodassa kaatuneitten haudoille (isänikin on siellä). Kotona Edvin Laineen Tuntematon sotilas, Sotilasparaati ja linnan juhlat. Ja kynttilöitten loistaessa perinteisen yksinkertainen ruoka ja kunnon pullakahvit. Siis vähäisellä vaivalla arvokas juhla. Tähän tuli näköjään jo emännänkin näkökulma;
Hyvää hämäränhyssyä toivoo Sirli
Projektimallinne "aloittamista vaille valmis" vaikuttaa hyvin käyttökelpoiselta. Pitääkin tehdä vertailevat laskelmat ja harkita siihen siirtymistä sen jälkeen. Luulisin, että sitä voi ainakin joiltain osin käyttää. Ja sekin on sanottava, että ajallisesti siihen siirtyminen saattaa olla helpompaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Tässä savolaisessa mallissa otetaan ikään kuin paremmin huomioon työvoiman resurssit, muuttuvat olosuhteet ja vaikkapa italialaiset lakot. Mitä enemmän mallianne mietin sitä houkuttelevammalta se tuntuu. Ehkäpä sittenkään ei ole aivan mahdotonta luopua tästä tiukan perinteisestä, hyvin tuloksellisesta hämäläisestä projektiohjeistuksesta. Koskaan siis ei pidä sanoa "ei koskaan", maailma on täynnä mahdollisuuksia, pitää olla avoimin mielin.
VastaaPoistaJoulunodotusterveisin ja nimipäiväsankaria onnitellen
sirli
Joulunviettopakettinne oli oikein kivasti kääritty. Joulumaisemankin saitte ja joulupukkikin löysi perille. Siitä päättelenkin, että joulupukinkaan osoiterekisteriä ei hoideta enää sulkakynillä vaan kyllä sen täytyy pilvessä olla ja täysin ajantasaisesti.
VastaaPoistaMeilläkin on optio kesäiseen viikonloppuun Iso Herityssä. Silloin siellä paistaa ilta-aurinko ja pöytä, joka teillä oli jouluinen, hehkuu niittykukkasista ja keskikesän vihanneksista. Silloin kinkun sulattelu tuntuu hyvin kaukaiselta
Se hetki, kun vuosi vaihtuu, tuntuu salaperäisen kohtalokkaalta. Lapsena suorastaan sitä hetkeä pelkäsin, tunsin turvattomuutta..... mitä tahansa saattoi tulevan vuoden aikana tapahtua. Ja varsinkin kun usein lehdistä saattoi lukea erilaisia maailmanlopun ennustuksia, jotka juuri vuoden vaihtuessa toteutuisivat. Kuinka helpottunut sitten olinkaan kun suurilta katastrofeilta vältyttiin ja elämä sai jatkua entiseen malliin.
VastaaPoistaJo monen vuosikymmenen ajan on olen vaihtanut vuotta kuuntelemalla radiosta Eino Leinon Hymyilevän Apollon, jonka aikojen alussa luki Ture Junttu ja myöhemmin Esko Salminen. Se on hieno runo. Sen kuunteleminen antaa uskoa tulevaisuuteen. Nyt on kyllä rehellisyyden nimissä sanottava, että tänä vuonna se jäi kuuntelematta, koska siihen ei ollut tilaisuutta.
Mutta onneksi jäi tämä tilaisuus toivottaa bloggerille hyvää tätä vuotta, ja siis takautuvasti ensimmäisestä päivästä alkaen.
PaavoWaarin asiantuntemus häikäisee. Apiankadun ajatushautomo on lähes mykistynyt. Kommentaattorin vähäinen tekninen järki ei riitä kuin muutamaan sanaan. Siis että älypuhelimesta voi itse askarrella kaukosäätimen.....onko näin? Onneksi kommentaattorille, joka tähän saakka on tullut toimeen lapsenlapsensa vanhalla, paljon kokeneella älypuhelimella, on juuri eilispäivänä tilattu ihka uusi Samsung. Ja heti huomenna, kun älylaite on tullut, kommentaattori ajaa sen ikään kuin sisään ottamalla käyttöön mm juuri nämä kaukosäädinominaisuudet. Ja tietenkin kaiken muunkin tuikitarpeellisen.
VastaaPoistaPari sanaa siitä pikkukatastrofistanne....mitä minä sanoin...uuden vuoden seudusta. Etiäisiä oli nytkin liikkeellä. Onni oli se, että se sattui armeijan käyneelle mieshenkilölle....kun osaa purkaa ja kasata aseen, on sittenkin pikkujuttu tehdä samoin kaukosäätimelle.
Hyvää tulevaa viikonloppua....kanavia vaihdellen
Kyllähän kaikki se mistä kerroit arkikuntoon riittää, mutta entäs juhlakunto.....
VastaaPoistaEthän kysynyt mitään vähän tuhmia?
PoistaVeljesi rantahiekoilla makailevan otuksen kuva palautti hetkessä suhteellisuuden tajuni. Ainakin hetkeksi. Alkoi tuntua siltä, että ne seitsemän kanadanhanhea jätöksineen Apian kesäisellä uimarannalla eivät sittenkään edusta katastrofia. Ja varsinkaan kun jätöksetkin on korjattu pois jo siinä vaiheessa aamua kun minä sinne uimareissulleni suvaitsen laskeutua. Ensi kesänä yritän ajatella valoisammin. Mutta en kuitenkaan niin valoisasti, että alkaisin niitä ruokkia.
VastaaPoistaNousuvesi/laskuvesi on huolehtinut rantautujan takaisin sinne, mistä oli tullut rannalle köllöttelemään.
PoistaSiirryin siis vieraskirjan puolelle ja kommentoin täällä viimeistä blogikirjoistustasi, PaavoWaari. Jos Verneri Louhivuori olisi ollut mukana (ehkä olikin) viime sunnuntaina Tietotien Lukiolla Valkeakosken Korvenkävijöitten 70-vuotis juhlassa, olisi hänellä ollut aihetta tuntea sekä ylpeyttä että tyytyväisyyttä. Onnea kerta kaikkiaan. Siellä kaksi oman suvun reipasta vesaa musisoivat lämpimän ja mieltä kohottavan juhlan alkavaksi. Ja niin tyylikkäästi ja maltilla. Aivan ihana esitys ja niin juhlaan sopiva. Ja koska Ajatushautomon henkilökunnasta 50 % on kuulunut Korvenkävijöihin vuosikaudet ja toinen 50 % on ollut oheistoimija, oli koko henkilökunnan ilo suuri. Partioaate elää vahvana ja iloisena edelleen. Kaikki vanha aatevarasto tallella, entinen huumori ja leppoisa yhdessäolo lämmintä. Mukava oli myöskin tavata tämän ahkeran juhlantekijäjoukon lisäksi entisiä partiolaisia, joita käytännössä ei taida oikeastaan olla ollenkaan, partiolainenhan on aina partiolainen, mutta vanhoja kuitenkin tavattiin. Samanlaisia koko elämää kannattelevia muistoja oli jokaisella. Ja lopuksi se ihana veljespiiri. Hyvä mieli jäi. Ja vielä yksi huomio, partiolaisten määrä Koskissakin vahvassa kasvussa, 80 marssijaakin itsenäisyyspäivänä.
VastaaPoistaJa lopuksi; muusikkoveljeksille partioterveiset.
APUA........VIELÄKÖ EHTII TOIVOTTAMAAN KEPEÄTÄ VAPPUA??? No kokeillaan. Ainakin ankat uitot suurine voittoineen ja jännittävine arpomisineen ovat edessäpäin ja sikäli siis vappua on kuin onkin jäljellä.
VastaaPoistaSiitä huolimatta että vappumaiset juomalaulut on jo eilen tullut lauletuiksi laitan tähän mukaan yhden sellaisen.
Tätä suuresti mieltäkohottavaa värssyä on vanha kunnon vappuporukkamme innolla vuosikaudet laulanut ja vieläpä haitarin säestyksellä, siis niin kauan kun porukka oli koossa. Pientä haikeauttakin tässä nyt leijuu ilmassa. Siitä toinnuttuani ryhdyn rupeamaan ja naputtelen teille laulun sanat......onhan se vappu ensi vuonnakin.
Lä lä lä lä lääke
(Sävel:Hämä hämä häkki,
Sanat Pirjo Pakonen)
Ry-ry-ry-ry-ryyppy
rinnan röyhistää.
Hu-hu-hu-hu-huikka
huuleen hulahtaa.
Naa-na-na-na-naukku
napaan napsahtaa.
Pa-pa-pa-pa paukku
paran parantaa.
SIIS: MUKAVAA JA LEPPOISAA VAPUNPÄIVÄÄ TEILLE. JA TIETENKIN ARPAONNEA.
Töppäreellä tavataan sanoo sli ja roi
Moron Paavo. Sirlin kirjoitukset vieraskirjaan ovat oudosti kadonneet ja hän pitää nyt taukoa. Outoa on myös, että jokainen sana alleviivautuu punavärillä. Olette olleet ahkerina mökillä. Sirli varmaan kommentoi kunhan ongelma ratkeaa. Hyvää kesää. Reino
VastaaPoistaToimiiko Vieraskirja vielä? En nää mitään alleviivautuja sanoja :o
VastaaPoistatesti
VastaaPoistaHarmi jos alleviivaus teksteissä on esteenä kommenteillesi...kyseessä on varmaan vieraskielisen oikoluvun automaattinenkäyttö...alleviivaukset eivät näy kommenttiteksteissä...testi tuli vieraskirjaan
PoistaIsowaari-Paavo 6.9. alkaen
Oletko koskaan joutunut huijauksen uhriksi? Oletko hukannut lompakkosi tai rahasi väärennetyille hakkereille tai lainanantajille verkossa? Pyydän teitä ottamaan yhteyttä tähän luotettavaan hakkeri- ja palautusasiantuntijaan AITOON HAKKORIIN. Olin binäärioptioina ja bitcoin-sijoittajina esiintyneiden väärennettyjen ihmisten uhri, menetin 10 000 dollaria ja 2 BTC:tä bitcoin-lompakostani näille huijareille. Kesti hetken ennen kuin tajusin, että ne olivat väärennettyjä ja tunsin itseni todella loukkaantuneeksi. Sitten ystäväni kuuli siitä ja suositteli minua GENUINE HACKERille, joka auttoi minua palauttamaan kaiken menettämäni. Lisätietoja saat lähettämällä sähköpostia osoitteeseen GENUINEHACKERS000@GMAIL.COM tai WhatsApp +1 (260) 218-3592 kautta.
VastaaPoistaKiitos tiedosta...ei aiheuta taholatani toimia toistaiseksi
PoistaUUSIA vieraskirjakommentteja olen kaipaillut...kiitos etukäteen vieraskirjan käyttäjiä
VastaaPoistaMoikka! Olipas kiva törmätä sun blogiin pitkästä aikaa. En ole tiennytkään, että sitä edelleen ahkerasti olet päivitellyt. <3 Hyvää Ystävänpäivää S-kujalta <3 t. Minna
VastaaPoista