 |
| Bellan kannella kerros ensilunta. |
-Tämän viikon maanantaiaamulla maa oli ensi kertaa valkoisena...suli onneksi samantien pois, mutta merkit talven alkamisesta esillä.
 |
| Wellamo Lepänkorvan kupeella odottaa ostajaa. |
-Toinen merkki on talviaikaan siirtyminen ensi yönä...eivät ole saaneet EU:ssa vieläkään päätettyä moisen asian lopettamisesta...ei luulisi olevan kovin vaikea päätös!
 |
| Ruskaa mökkipiirissä |
 |
| Alamökki ja peliareena |
 |
| Puuvilla ja Paskovilla syksyyn valmiina |
-Mökillä on vielä vedet ja sähköt päällä...syksyn viimeiset saunalämmitykset pitää vielä tehdä ennen lopullista talviteloille laittoa.
-Bella nostettiin tänään järvestä ja pesun jälkeen siirrettiin uudelle talvisäilytyspaikalle Kirkon rannassa.
 |
| Bella talvehtimiskodissa. |
-
-Kulttuuria ehdittiin myös harrastaa, kun oltiin Tampereen Työväen Teatterissa toissa päivänä seniorien matkassa...,musikaali Kinky Boots oli melkoinen ja mahtava pläjäys "koronasuojatussa " Teatterissa järjestyshenkilöiden ohjatessa katsojat paikoilleen turvavälit huomioiden. Kannattaa käydä katsomassa...suosittelen lämpimästi.
-Paikalliseen teatteriin olemme varanneet liput ensi kuussa esitettävään Aki Sirkesalon lauluihin perustuvaan Lemmen Jättiläinen nimiseen esitykseen.
-VUKin vuosijuhlat on peruttu..samoin muutkin meikäläisen perinteiset pikkujoulut tänä vuonna koronan pelossa.
-Samoin on Digikerhokin vetäytynyt kokoontumasta...onneksi Hiirikerho jatkuu toistaiseksi.
-Odotellaan kiihtyvässä vaiheessa etenevän pandemian hidastumista ja muuttumista rauhallisempaan suuntaan ja uuden normaalin ajan alkamista .
ISOWAARI
 |
| Valkeakoski Cityä Pässinmäen vastarannalta syyskuosissa |
Hyvää päivää arvoisa blogisti
VastaaPoistaIhanan raikkaita kuvia olet ottanut sekä somasta mökkiympäristöstäsi että Pässinmäen rantamaisemista. Kyllä syksy on kaunista ja ahh...niin lohdullista. On rauhoittumisen aika. Tosin ehkä nyt juuri tänä vuonna voidaan sanoa, että vähäisempikin määrä hiljaisuutta riittäisi.
Musiikkia, tanssia, laulua ja räiskettä olisimme mekin saaneet elämäämme Kinky Bootsissa, johon olin ostanut liput koko perhekunnallemme ja jotka koronan pelossa vaihdoin takaisin seteleiksi. Toivon hartaasti, että uusi tilaisuus tulee. Olin nimittäin ajatellut aika päiviä sitten, että kyllä yksi dragkomedia täytyy ihmisen elämänsä aikana nähdä.
No jos tässä nyt kulttuuripuolella podetaan anemiaa miin liikuntapuolella ovat posket ulkoilmasta punaiset ja iho ahavoitunut. Eikä siinä kaikki; joka aamu on tässä huushollissa puolen tunnin aamujumppa sekä herralla että rouvalla. Rouvalla lähinnä joogaa.
Seurailimme lenkkiemme yhteydessä Bellanne matkaa talviteloille ja pakettiin. Hyvin paketoitu, sanon minä. Ja hyvä paikka sillä. Siinä sitä sitten keväisen auringon paistaessa on mukava käydä katsomassa ja vaivihkaa vähän silittelemässä. Haaveilemassa kesästä, tiedän tunteen. Ja olen todella onnellinen muistellessani meidän purjehdusaikojamme kaikkine päivineen. Saa olla kiitollinen niistä kesistä. Senkin voin nyt tässä suuressa onnentunteessani paljastaa, että pelottavin ja ikävin paikka oli Valkeakosken kanava suurine syvyyksineen ja virtauksineen. Se oli minulle aina kauhistuksen paikka. Kun se Isosiltakin oli niin lähellä ja sen altahan ei menty masto pystyssä ja kanavassa taas maston piti olla pystyssä. Kyllä siinä gastin hermoja koeteltiin, kapteeni itse oli kuin viilipytty. No nyt katsottuna kivoja seikkailuja.
Isowaarille on nyt tietenkin ilmoitettava sekin, että meillä on perheessämme kolmas lapsenlapsenlapsi; muutaman päivän ikäinen tyttövauva. Pikkiriikkinen ja suloinen. Ja nyt tällä kohdalla elämää tuntuu koronan valta lähes kestämättömältä...että ei siis voi hipaistakaan, ei onnellisten vanhempien halauksia jne.
Ja sitten takaisin arkeen ja sen kulumiseen. Ja siinä kohdalla on kyllä kiitettävä televisiota kaikkine suoratoistoineen, joista olemme löytäneet todella hyviä ohjelmia. Siis laatutavaraa, kertakaikkiaan. Ja sitten tämä VALO kirjastomme ja PIKI. Systeemi pelaa. Meillä se pelaa niin, että minä luen Hesarin ja Aamulehden kirja-arvostelut ja kun koen valaistumisen kirjoitan kirjan nimen pikkulappuselle ja vien lapun Reinon pöytäkoneen viereen ja siitä sillä hetkellä sihteerinäni toimiva isäntä sen katsoo ja laittaa varaukseen. Ja vaikka varauksia on joskus suuri määrä ne kuitenkin tulevat vähitellen ja kaiken ehtii lukea. Tällä hetkellä olen täman vuoden aikana lukenut keskimäärin 1,2 kirjaa viikossa. Koronaharmituksen torjuntaa.
No siis koska "aika rientää ja housut kuluu" sanoi jo Pekka Puupää aikanaan ja koska minäkin sen nyt huomaan lopetan täten tämän ylipitkän kommenttini. Jos olet vielä hereillä ota vastaan huikaisevan raikkaan syksyn toivotukseni ja kerro terveiset myöskin Tarjalle.
Mökillä ollaan illan pimentyessä ja luettiin juuri lähettämäsi kommentti. Kiitokset Sirlille taas kerran. Toivon teille Reiskan kanssa leppoista syksyä ja jaksamista...eiköhän tästä koronasta selvitä aikanaan...terkut Reinolle ja onnittelut uudesta jälkikasvusta.
VastaaPoistaIsowaari