Karpaloaika on koittanut..

Heippa..

Hausalon karpalot ovat parhaimmillaan ja odottelevat noutajiaan. Tarjan kanssa olemme saaneet kokoon jo 17,5 litraa tätä herkkua. Marjoja on runsaasti ja ovat isokokoisia. Karpaloiden poiminta on siitä huolimatta melkoisen hidasta puuhaa ja vaatii hyvää selkää. Sunnuntaiseen kymmenenlitran keruuseen meiltä kului aikaa neljä tuntia.

Mökille kertyneet kaatopaikkajakeet tuli hoidettua oikeaan osoitteeseen viiikonvaihteessa. 

Sunnuntai taisi olla kesän viimeinen päivä ja syksy näyttää ilmojen puolesta alkaneen kertaheitolla.

Hyvää syksyä sitten vaan kaikille blogini seuraajalle.

Paavo-Waari

Syksy koittanut mökkielämässä

Valoisa aika on lyhentynyt , mutta onneksi lämmintä riittää edelleen päiväaikaan. Mökin pihasienet ja erityisesti tatit pulpahtelevat pintaan . Kanttarellisato näyttää jäävän vaatimattomaksi (paitsi naapureiden pihoissa, joihin ei sovi kajota).

Puolukat alkavat olla poimimiskypsiä ja uusia marjapaikkoja saarelta on löydetty ihan mukavasti. Kaksi ämpärillistä (10 litraista) on saalista jo kertynyt. 

Täysikuukin pilkahteli viikolla (tosin mökillä se jäi hiukan katveeseen) ja siltä ajalta alla oleva kuva.

Muutama valkoinen puolukka joukossa

Täyden kuun aikaan

Mökkilaivastoa iltaruskossa.

Sienestystä ja marjastusta Hausalossa

Poikkeuksellinen sienisyksy on meneillään. Kesämökin pihasta on päivittäin ilmestynyt sienikirjasta tunnistettavia tatteja  haperoita ja rouskuja kerättäväksi. Pari pannullista tatteja olen jo syönyt ja karvarouskut sekä haaparouskut on ryöpättynä jääkaapissa ja kohta pakkasessa.

Puolukkasato näytti alkuun heikohkolta lähialueella, mutta reviiriä hiukan laajentamalla entisille marjamaille saatiin kymmenen litraa parissa tunnissa kokoon. Myönnettäköön, että puolukoiden kypsymistä kannattaa vielä ootella viiikon verran ennen metsään menoa. 

Karpaloiden raakileet odottavat vielä rauhassa ensimmäisiä pakkasia ennen keräilyyn pääsyä, mutta tulossa on tänäkin vuonna tätä herkkua poimittavaksi asti.
  Nyt kannattaa mennä sienimetsään ja marjan poimintaan . Hirvikärpäsiäkään ei ollut viikonvaihteessa edes kiusaksi asti meidän marjamailla Hausalon saaressa Pälkäneellä.

Mökkipihan tattien tarkistusta

"Kannattaa kerätä vai tunnettuj sieniä"

Eiköstä näytäkkin herkulliselta?

Hyvästä kuvakulmasta johtuen puolukatkin on kuin pieniä omenoita

Rapujuhlat vietetty ja venetsialaiset pidetty.

Elokuun lopun merkkitapahtumat ovat takanapäin. Perjantaina laitettiin kesän aikana kerätyt ravut pitkän kaavan mukaisesti (tosin ilman lauluja) "plutuunan" kanssa parempiin suihin ts syötiin pois. Juhlat pidettiin tänäkin vuonna Valkeakosken Invalidit ry:n kesäpaikassa Leponiemessä. Osallistujia oli mukana yhteensä 15.

Akseli ja Jerry rapujen kimpussa

Ventsialaiset kesäkauden päättäjäiset tapahtui Wellamolaivan purjehtiessa ilotulitusten saattamana Roineella. Rannoilla oli kokkoja ja  valaistusta viriteltynä  pitkin rantoja. Keli oli illan aikana puolipilvinen, lämmin ja vähätuulinen. Olimme naapurissa todistamassa kahden ilotulituspatterin "Karjala takaisin ja heti" ampumista. Tuli siinä samalla otettua kuluneelle kesällä naapurien kanssa pari lasillista skumppaa...

Oma nuotio

Wellamo ilotulituksessa

Venetsialaiset....

Paavo Waari

44 vuotta vihkiäisistä tuli täyteen viikonvaiteessa....

Aika kuluu hitaasti, mutta vuodet menevät nopeasti. Takana on jo 44 yhteistä vuotta Tarjan kanssa. Käytiin tänä vuonna kahdestaan Tallinnan matkalla asiaa juhlistamassa. Viime kesänä käytiin myös Tallinnassa ja edellisellä kerralla oltiin matkalla Tukholmassa.

 Seuraava 45. kerta taitaa olla sitten juhlavampi tapaus! 

Vanha sanonta hääpäivästä kertoo, että jos sataa, niin avioliitosta tulee pitkä ja onnistunut...tai ainakin jotenkin siihen suuntaan. En muista satoiko 44 vuotta sitten, mutta tällä kertaa tuli sadetta ukkosen kera sekä perjantaina , että lauantaina varsinaisena hääpäivänä Tallinnassa ja paluun aikaan illalla Helsingissä. 

Yö vietettiin vanhassa kaupungissa Barons Hotellissa. Hotelli sijaitsee keskeisellä paikalla lähellä Raatihuoneen toriaukiota. Entisestä pankista on restauroitu hotelli.  Ehdittiin käydä tarkistamassa vanhoja tuttuja paikkoja (Beer Pub, Pepper Sack ja Raatihuoneen päässä oleva alkuperäistetty kellari kuppila ) puhumattakaan kaikista Tallinnan alueen kauppakeskuksista .

Lauantaina torilla taas tapahtui : perinnemusisointia ja tanssit torin reunaan pystytetyssä esiintymislavalla ja vanhan malliset markkinat ukkosen ja kaatosateen ryydittäminä. 

MS Finlandilla  kohti Tallinnaa 

Barons Hotelli, vanha kaupunki.

Raatihuoneen kellarin emäntä jakaa soppaa.

Sama paikka, jossa vietettiin keväällä äitienpäiviä. Beer Pub

Hinnasto seinällä.

Elokuun POPUP-ravintolapäivä Alppikadulla

Jerry (10 v tyttärenpoika) kavereineen piti oman vaunuvoileipäravintolapäivän Alppikadulla, jossa vierailimme kahteen kertaan. Pojat hoitivat tyylikkäästi mainonnan, tavaranhankinnan, myytävien valmistuksen, ruokalistat, myynnin ja tarjoilun asuntovaunusta käsin. Asiakkaita kävi päivän mittaan hyvän kelin vallitessa lähialueilta melkeinpä jonoksi asti. Viimeisellä tunnilla jopa virkavalta poikkesi nauttimaan poikien antimista. Hieno suoritus 10 vuotiailta.

Ravintoloitsijat itse kuvassa

Alppikadun Vaunuravintola 14

Jonotusta.

Nyt löytyi kivi Leponiemen ja Varvillan väliltä...Bella löysi sen valitettavasti

Vieraita roudatessa Varvillasta Leponiemen rantaan keskiviikkona Bellalla, kuului veneestä kesken ajon  kamala kolahdus .
 Kivi Leponiemen edustalla oli löytynyt.
 Vauhtia oli sen verran , että plaanissa olleeseen veneeseen ei tullut näkyviä vaurioita, mutta potkuri ja potkurin etupuolella oleva siipi sai merkinnät karikivestä.

Takaisin päästiin mökille tutkimaan vaurioita. Eipä auttanut muu kuin irrottaa vanha potkuri ja etsiä uusi potkuri netin kautta ja jättää Bella saareen odottamaan varaosaa. Osan pitäisi tulla tänään tai viimeistään maanantaina.

Arvaa harmittiko?

Siipeen  tuli ja tasapaino meni.

Paavo-Waari